Ploki

Rahalle vastinetta Sysmässä

Arvotakomo Osk järjesti yhdessä Sysmän kunnan kanssa paikallisrahatyöpajan, joka keräsi noin 15 henkeä idylliseen Sysmän Teatteritaloon marraskuun lopussa. Työpaja liittyy Sysmän pyrkimykseen lanseerata paikallisraha vuonna 2018. Kokeilu aloitetaan kuntayhtymältä saadun vuoden hankeapurahan turvin.

Arvotakomo oli tutustunut Sysmän paikallisrahaprojektiin Kuntavelho-konsulttiyrityksen kautta. Arvotakomon puolesta työpajassa olivat mukana Jenni Huttunen ja Tommi Elo.

 

Työpajan tarkoituksena oli tarjota osallistujille monipuolista ymmärrystä siitä mitä yhteisö ja  paikallisraha voi olla. Arvotakomo pyrkii vaihtoehtoisen talouden tuntemuksellaan tukemaan Sysmäläisiä heidän kehittäessä rinnakkaisrahavaihtoehtoa, joka vastaisi kunnan uudistumispyrkimyksiä mahdollisimman hyvin.

Paikallisrahoilla voidaan tukea mm. talouden monimuotoisuutta ja yhteisön taloudellista toimeliaisuutta. Rinnakkaisvalutta parantaa usein likviditeettiä eli maksukykyä. Arvotakomo osuuskunta on kiinnostunut arvontuotosta myös perinteisestä rahataloudesta poikkeavilla mittareilla; sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologiset huomioiden.

Yksi tärkeimmistä reunaehdoista toimivaan valuuttaan on riittävä rahan liikkuvuus. Riittävän likviditeetin saavuttaminen voi muodostua erityisen haasteelliseksi pienillä paikkakunnilla, kuten Sysmässä, joissa toimijoita niin kuntalaisia kuin yrityksiä ja yhteisöjä on yksinkertaisesti vähän.

Paikallisrahoja on hyvä lähestyä kokeilujen kautta. Tilanne ja yhteisön tarpeet ovat jokaisessa yhteisössä hiukan erilaiset, joten on vaikea ennustaa miten tietty paikallisraha malli käyttäytyy jos se siirretään toiseen ympäristöön. Rahalla on yhteisössä monenlaisia  tehtäviä. Paikallisrahan elinvoimaisuus perustuu vahvasti toimivien verkostojen varaan. Nämä verkostot koostuvat jäsenistään: ihmisistä ja yrityksistä, ja rakentuvat siksi paikallisrahat hiukan erilaisiksi eri puolilla.

 

Sysmä on noin 3900 asukkaan kunta Päijät-Hämeessa. Kunta on kuulu kauniista järvimaisemistaan ja kulttuuriperinnöstään. Se kuuluu ns. kesäkuntiin, joissa taloudellinen menestys riippuu pitkälti kesäasukkaista näiden kolminkertaistaessa asukkaiden määrän lomakuukausien aikana. Kunnan voimavarana on energiset kuntalaiset ja kunnan pieni koko; kaikki tuntevat kaikki!

 

Suomessa on nähty uuden talouden sovelluksia verrattain harvakseltaan. Jo Euroopassa on monia satoja paikallis- ja yhteisörahoja, joista WIR Sveitsissä ja Brittein saarten kaupunkien moninaiset sovellukset ovat tunnetuimpia esimerkkejä. Tästä syystä Suomesta toteutetut esimerkit ovat kiinnostavia myös tutkimusmielessä.

Kiitos aktiivisten osallistujien myös Arvotakomolaiset löysivät uusia näkökulmia paikallisraha-aiheeseen. Kaksi tärkeintä näistä olivat palkkaverotuksen ja palkkajärjestöjen osallisuus rahajärjestelmään yhteiskunnassa.

 

Kolmeen tuntiin venähtänyt tilaisuus sisälsi esimerkkitapauksia onnistuneista ja merkittävistä vaihtoehtovaluutoista sekä yleistä ymmärrystä siitä miten rinnakkaisvaluutoilla voi vastata nykytalouden haasteisiin. Osallistujat saivat mahdollisuuden kokeilla kehitystyötä mm. roolipelin kautta. Tavoitteena oli myös että suunnata paikallisrahan kehitystyö lähtökohtaisesti alueen toimijoiden todellisista tarpeista ja toiveista kumpuvaksi.

Osallistujat pohtivat paikallisrahan rooleja ja toimintoja. Osallistujien keskuudessa heräsi useita ajatuksia siitä miten rahan saisi käyttöön niin kesäasukkaille kuin pysyvästi paikallisille. Esiin nousi mm. valuuttaan tutustuttaminen lahjana kunnalta tai yrittäjiltä. Kysymys jäi kuitenkin tilaisuudessa avoimeksi ja vaatii vielä jatkokehittelyä. Paikallisrahan erilaiset toiminnot voivat olla ristiriitaisia ja jopa kumota toistensa hyvät vaikutukset toteutuksessa.

 

Vaihtokurssit valtavaluuttan ja Sysmän uuden valuutan välillä ymmärrettiin laajasti myös tärkeäksi. Kurssilla on merkittävä vaikutus siihen miten eri tahot omaksuvat rahankäytön, luottavat valuuttaan ja sitoutuvat se päivittäiseen käyttöön pitkällä tähtäimellä. Yrittäjän kaipasivat kattosummia vaihtokursseihin, jotta yrittäjät voisivat vaihtaa isommat summat euroiksi ilman kurssivaikutusta, mikä on oiva esimerkki valittujen vaihtokurssien merkityksestä hankkeen onnistumiselle.

 

Yksi merkittävistä puheenaiheista oli Sysmän kunnan rooli “pankkina” projektissa. Ajatuksena oli että Sysmä rahaa hallinnoitaisiin keskitetysti kunnan puolesta. Kuntalaiset kysyivät myös onko kunnalla riittäviä resursseja ylläpitää esim. Rahanvaihtotoimintaa, kuten aiemmin oli kaavailtu.

Esille nousi Sysmän raha matkamuistona keräilijöille ja suoraviivaisena välineenä paikkakunnan matkailumarkkinoinnin edistämiseen. Illan aikana keskusteluissa vilisi myös monia liiketoimintaideoita mökki- ja välinevuokramalleista, ruokakoreista ja työttömien aktivoinnista tyhjien tilojen käyttöön.

 

Seuraavaksi paikallisrahan kehityksessä on tärkeää tarkastella ominaisuuksia tarkemmin yhteen sovittaen ja karsien epäolennaisuuksia. Tasapainoa tulisi hakea huomioiden erilaisten paikallisrahaan kuuluvien verkostojen monipuolisuus ja laajuus, rahan helppokäyttöisyys päivittäisessä toiminnassa sekä lyhyen ja pitkäntähtäimen tavoitteellinen työskenteleminen. Rahan elinvoimaisuutta lisäisi se, että raha kehitetään vastaamaan todelliseen tarpeeseen. Kokeilu ei välttämättä, varsinkaan ensimmäisenä vuonna, ratkaise kaikkia paikallisrahaan koskettavia haasteita paikkakunnalla, mutta huolellisella valmistelulla hankkeesta saadaan “rahalle vastinetta”.

Käytännössä kehitystyö voisi jatkua esim. palvelupolun visualisoinnilla, jonka jokainen vaihe on harkittu yhdessä kunnan ja kuntalaisten kanssa perinpohjin. Tarkastelussa erityistä huomiota tulisi kiinnittää rahan eri toimintojen ja yhteensopivuuteen ja motiiveihin. Palvelupolun hahmottelu auttaa koko prosessin ymmärtämisessä sekä paikallisrahamallin kommunikoinnissa laajemmalle yleisölle.

____________________

Iso kiitos työpajaan osallistuneille aktiivisesta osallistumisesta!

In a new found abundance… everyone can make money.

Teaser of the event from week ago!

Here is clip of the talks held in the seminar morning.

They are both in Finnish and in English and therefore we (soon) will provide a transcript of the Finnish clips in the comments below.

You can also find the whole seminar:

or jump directly to part you are interested in:

Arvotakomo syntyi hackathonissa

Lohkoketju-tutkimushanke ReCon järjesti maaliskuussa Aalto -yliopiston Design Factoryllä hackathonin otsikolla ”Messissä – Inclusion”. Hackathonin tarkoituksena oli nimensä mukaisesti keskittyä aiheisiin, joissa tulee esiin lohkoketjujen potentiaali lisätä osallisuutta ja toteuttaa esimerkiksi oman datan hallintaa. Teemoiksi oli valittu mm. lohkoketju-tiedon kuratointi, mikromaksut, älykäs terveydenhuolto ja julkisen ja neljännen sektorin yhteistyö. Hackathoniin osallistui kolmisenkymmentä henkilöä, opiskelijoista aina koodajiin ja professoreihin. Innoittajana oli myös FUUGin säätiön lupaamat palkinnot kolmelle parhaalle projektille, ja hacktahon oli osa Fuugin Suomi 100 -ohjelmaa “Lohkoketjuilla liiketoiminta lentoon – yhdessä ideoiden”.

Päivän mittaan hackathonin ryhmät suunnittelivat mm. Internet Archive-tyyppistä palvelua, joka lohkoketjun päälle rakennettuna pystyisi todistamaan arkistossa olevan tiedon muuttumattomuuden, syntymästä lähti voimassaolevaa itse-kuratoitua identiteettiä ja lohkoketju-pohjaista vakuutustoimintaa.

Hackathonissa sai alkunsa myös Valuecraft-nimellä kulkeva projekti, joka jatkuu tällä hetkellä Arvotakomo-nimisen osuuskunnanvetämänä. Idean siemenenä oli kysymys, miten voidaan yhdistää erilaisia paikallisia ja vaihtoehtoisia maksuvälineitä. Jos esimerkiksi Helsingissä aikapankkilaisella on tilillään aikapankin yksikköjä, “toveja” ja hän matkustaessaan vaikkapa Bristolissa haluasi käyttää toveja “Bristolin puntien” tavoin; miten tämä onnistuisi? Ongelmana on siis paitsi maksuvälineiden sitoutuminen paikallisiin yhteisöihin (toimiiko “tovi” Ruotsissa?), myös niiden perustuminen erilaisiin arvon muotoihin ja muodostumisen tapoihin (miten “tovit” ja “punnat” vertautuvat?).

Arvotakomon ratkaisu perustui hackathonissa Ethereum-lohkoketjun perutalla toimivaan Trustlines- teknologiaan. Trustlinesin avulla käyttäjät voivat luoda vastavuoroisia “luottamusputkia”, takaamalla toistensa velkakirjoja (IOU) tiettyyn summaan asti. Kun tällaisistä luottamusputkista muodostuu isompi verkosto, voi hyvin monenlaisista velkakirjoista (IOU) tulla likvidejä välineitä kaukana niistä yhteisöistä ja tilanteista, joissa ne ovat syntyneet. Luottamusputkien vapaaehtoisuus ja riippumattomuus toisistaan ratkaisee erilaisten arvonmuodostusten ongelmaa ja ketjuuntuminen likviditeetti-ongelmaa.

trustlines-3

Saman tien hackathonissa Valuecraft-tiimi päätti perustaa palkintorahoilla osuuskunnan viemään ideaa eteenpäin. Osuuskunta on nyt elokuussa rekisteröity, ja on luonut yhteyksiä eri tahoihin, varsinkin julkisiin toimijoihin. Näin siksi, että ensimmäiseksi tavoitteeksi on asetettu paikallisvaluuttakokeilu Helsingissä.

Kokeilun tarkoituksena on rakentaa melko viimeistelty järjestelmä ja käyttöliittymä, joiden avulla toimijat saavat realistisen käyttökokemuksen. Valuuttaa käytetään älypuhelimella. Käyttäjät vahvistavat ja tallentavat vaihdot puhelimiensa kautta. Tavoitteena on digitaalinen paikallisvaluutta, joka toimii eurojen rinnalla, vaihdon välineenä niin yksityisten kuin yritysten ja yhteisöjen kesken. Kokeilussa valuutta on yhteisön jäsenten yhteisessä omistuksessa, ei yhden toimijan käsissä kuten perinteisessä pankkitoiminnassa. Valuutta ja vaihto perustuvat toimijoiden keskinäiselle luottamukselle.

Mukaan tarvitaan useita kymmeniä toimijoita, joiden kesken syntyy riittävästi vaihtoa. Kokeilun puitteissa yhteistyötä tehdään verohallinnon, Helsingin kaupungin ja mahdollisesti jonkin teknisen partnerin kanssa. Viranomaisten mukanaolo tarvitaan, koska tarkoituksena on, että paikallisvaluutta vahvistaisi paikallistaloutta myös kunnallisveron muodossa. Paikallisvaluutta helpottaa vaihtoa: se elävöittää paikallistaloutta ja hyödyntää kaupunkilaisten osaamista ja voimavaroja sosiaalisten verkostojen kautta. Tavoitteena on parantaa mm. vähävaraisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa. Valuutta voi toimia esimerkiksi vastuullisempana vaihtoehtona pikavipeille, jotka ovat ajaneet monia yksityishenkilöitä taloudellisiin vaikeuksiin viime vuosina.

Paikallisvaluuttoja on ollut käytössä mm. Brittein saarilla, esim. Bristolissa, jo pitkään. Myös Grenoblen kaupunki ja Barcelona ovat aloittaneet vastaavia kokeiluja viime vuosina. Suomessa Sysmän kunta ilmoitti juuri aloittavansa Sysmän oman rahan kokeilun, tosin ilmeisesti perinteisenä paperirahana.

Arvotakomo GitHubissa

ValueCraft

Vihaisia lintuja verottajalla?

am12006Elon Tommi ja minä kävimme perjantaina 16.6.2017 Verottajalla Vääksyntiellä.  En tiedä pitivätkö he meitä vihreinä possuina vai vihaisina lintuina, kun isäntämme Ville Viitasaari tarjosi meille Fasupaloja ja Pommackia Änkkärilautasilta. Ville vaikutti niin innostuneelta, että lopulta päättelimme tällaisen tarjoilun verottajalla vastaavan lähinnä kuninkaallista vastaanottoa, ja pääsimmekin heti alkuun mukavasti lastenkutsujen tunnelmaan.

Kokoushuoneessa meitä oli vain viisi henkeä, mutta etänä langan päässä kävi kokouksen aikana noin puolisen tusinaa kiinnostunutta, osa pidempään, osa lyhyemmän aikaa.  Yhteisöjen virtuaalivaluuttojen verotus on siis selvästi kiinnostava asia, verotoimistossakin.  Tai sitten verotoimistossa on vain niin tylsää, että meidän vierailumme vaikutti lähinnä siltä kuin Tylypahka olisi tullut kylään.  Yksi osanottajista kuvailikin itseään pariinkin kertaan ankeuttajaksi.

Kaksituntisen kokouksemme aikana Tommi ja minä esittelimme Arvotakomo-ajatuksen, käyttäen hyväksemme Sitran Demokratia-hackathonissa tekemiämme kalvoja.  Pysähdyimme kalvoon, 14478278_1065369160225389_3345380838949781504_njossa kuvasimme alustavan ajatuksemme verokokeilusta, ja se esillä sitten keskustelimme asiasta (ja välillä asian vierestä) reilusti toista tuntia.  Asiaa, innostusta, ja epäilyjä tuntui riittävän.  Olisimme varmaan voineet käyttää aikaa pidemmältikin, mutta enpä minä aikanaan olisi halunnut istua kauniina kesäperjantaina kokoushuoneessa loputtomasti, varsinkaan kun seuraavaksi oli vuorossa kuurosateen kasteleman jalkapallokentän laidalla istumista.

Näin jälkeenpäin katsoen ehkä mielenkiintoisin asia oli verottajan tuleva uusi strategia, jonka osana on “kokeilutekeminen.”  Siihen voisi meidän Arvotakomon ehdottama kokeilu sopia hyvinkin.  916f80e6b6bdaa551192657b76400e5aYleisesti ottaen tuntui siltä, että ajatukset ovat jo sen verran kypsiä, että ne pitäisi seuraavaksi esittää “isommille tytöille ja pojille,” eli sopiville johtajille Verohallinnossa ja Valtionvarainministeriössä.  Päädyimme siihen, että olisi hyvä järjestää alkusyksystä hieman isompi seminaari, jossa olisi toivon mukaan osanottajia ainakin VM:stä, VNK:sta ja verottajalta, ja miksei muualtakin valtion- ja Helsingin kaupungin hallinnosta. Seminaarissa sitten esittelisimme idean, ja siitä voisi myös keskustella.

Seuraavana askeleena Ville lupasi esitellä ajatustamme Verohallinnon sisällä.  Kun sopivat ihmiset löytyvät, hän kutsuu meidät uudelleen kylään.  Tämän rinnalla meidän on nyt syytä itse jatkaa aktiivisesti eteenpäin VM:n ja VNK:n kanssa käytyjä keskusteluja.